Eka viikonloppu Akureyris

Perjantain oli eka kunnolline työpäivä. Se oli jännittävä, tylsä ja mielenkiintone samaa aikaa. Asiakkaat nois meijä paikoissa on nii omatoimisii, ettei siel oo oikee mitään tekemistä. Tuol ne saa elää sellaista elämää ku ne itse haluaa. Jos asukas on ollu enne alkoholisti nii hänelle saatetaa antaa pari kaljaa. Jos ne haluu tupakkaa, niille annetaa sitä. Osa polttaa sisällä ja osa ulkona.

Hoitajat on nois paikois ku kotonaa. Näis työpaikois käytetää omii vaatteit työvaatteina ja ainaki omaa silmää näytti, et aika vähä käytetää hanskoi hoitotoimis. Hirveesti näkee rakennekynsii, kynsilakkaa ja korui hoitajilla. Asiakkaille yritetää opettaa medialaitteiden käyttöö, et ne vois olla helpommi yhteydessä omaisiinsa.

Ei voitais kuvitella työskentelevämme ite tollasessa paikas, koska täytyy olla tekemistä, et aika kuluu. Noissa paikois ärsyttää se, et kun vanhukset yrittää puhuu sulle ni ei pysty ymmärtämää, koska ne sanoo sulle kaiken Islanniks ja se ei vielä luonnistu. Ollaa opittu Islanniks jo "kyllä", "ei", "Joulu" ja "mummi".

Perjantain töitte jälkee asuntolan pitäjä lämmitti meille paljun, jossa me tutustuttii enemmä siihe norjalaiseen vaihto-oppilaasee.

Lauantaina me maattii melkee  kokopäivä. Iltapäivällä käytii kävelyllä ja sen jälkee mentii käymää kaupas. Illal oli suunnitelmis mennä juhlimaa. Laittauduttii iltaa varten ja katottii hetki leffaa. Yhen aikaa lähettii sitte kohti kaupunkii. Islantilaiset on suhteellisen kovii tanssimaa ja rento meininki näky siel. Puhuttii siellä baaritiskillä jollekki miehelle. Hän oli todella kiinnostunu suomenkielestä ja osas pari kirosanaa suomeksi (niiku suuri osa täällä). Opetettii sille pari kirosanaa lisää ja kerrottii miten sanotaan suomeksi minä rakastan sinua. Islantilaiset on hirveen mukavii ja helposti lähestyttävii.

Täs muutamakuva meiän ekasta viikonlopusta ja kuvat- kansios on lisää.