keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Matka kohti Akureyria ja eka päivä kohteessa




Eilen lähettii 15:35 Helsinki-Vantaan lentokentältä Reyjavikkii ja Reykjavikista mentii bussilla n. 50km toiselle Reykjavikin lentokentälle, mikä oli tosi pieni kenttä. Siel henkilökunta oli melko kiukkusen olosia ja lentokenttä oli itessään tosi epäselvä. Ei tiietty mistä lento lähtee, minne pitäis mennä. Kysyttii henkilökunnalta neuvoo ja he sanoivat, et meiän pitää vaa oottaa aulassa. Siinä kohtaa alko tuntuu tosi turhauttavalta ja nälkä ja väsy oli tosi kova. Sieltä me lennettii Akureyrii pienellä lentokoneella. Matkat suju tosi hyvin ja huomattii jo heti alussa, et englannin kieli sujuu riittävän hyvin ja, et kysymäl selvii tosi paljon. 

Akureyrin lentokenttä oli kans tosi pieni. Meiät tuli hakee sieltä Maria, joka on järjestäny meille tätä vaihtoreissua. Hän näytti meille meiän työpaikan ja et miten me päästää sinne seuraava aamuna. Sen jälkee me tultii tänne, missä me asutaa. Tää paikka on opettajamiehen koti, jonka alakerrassa on kolme makuuhuonetta, yhteinen keittiö, ruokailutilat ja pesutilat, joita se vuokraa vaihto-oppilaille. Täällä on meiän lisäks Norjast yks tyttö, joka on tosi kiva ja näytti meille eilen illalla miten päästää kauppaa ja kerto muutenki kaikkee oleellista, esim. sen, että islantilaiset ajaa autoilla tosi kovaa, eikä juurikaan piittaa liikennesäännöistä vaikka Akureyrissä punainen liikennevalo on sydämen muotoinen. 

Ku vihdoin päästii kaupasta ja saatii syötyy oltii jo ihan valmiita nukkumaa. Eka yö tuntu tosi pelottavalta, joten päätettii nukkuu samas sängys, et saadaa kuitenki nukuttuu. Meiän piti laittaa herätys 8:30, koska 10:00 piti olla työpaikalla. Janna päätti aiheuttaa sydänkohtauksen ja huus vaa, et kello on jo 10:17, jonka jälkee tajuttii, et Janna katto vahingossa Suomen kelloo ja kello oliki vast 7:17. Päätettii sit kuitenki jatkaa viel unii. Lähettii työpaikkaa kohti. Vaikka Maria oli sen meille eilen näyttäny, eksyttii kuitenki. Kyseltii monilta ihmisiltä mihin suuntaa pitäis mennä, mutta ei löydetty sitä paikkaa silti. Soitettii jo Marialle ja tajuttii, et oltii seisty siin työpaikan vieres jo pieni tovi. Eka työpäivä tuntu aika pelottavalta, ku ei ymmärrä koko kielestä mitää. Onneks muutama ihminen puhu englantii. Janna joutu eri paikkaan töihin, joka on vähän kauempana siitä missä Emmi on. Janna joutuu matkustamaa bussilla työpaikalleen, mut meiän onneks, se on täällä ilmasta. 

Täs alla Jannan taideteos lentokoneessa. Kuvat kansiossa enemmän kuvii meiän matkustuspäivästä ja maisemista. 











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti