Norjalainen kämppis ylitti ittensä. Huomattii eilisiltana, että meiltä on hävinny hoitoaine. Oltii ihan hämillämme, et miten ollaa voitu hukkaa se, koska siel oli viel jonku verra sitä hoitoainetta jäljellä, eikä kumpikaa ollu heittäny sitä roskii (tutkittii kaikki roskikset). Kysyttii siltä norjalaiselta, et onks hän ottanu sen, mut hän sano ettei ollu. Juteltii hänen kanssa ja sanottii, et ei oo mahollista, et yhtäkkii vaa alkaa ruuat ja tavarat katoilee. Hän vastas, et "täällä katoilee tavarat ihmeellisesti yhtäkkiä". Koko talossa, ei ollut muita sinä aikana, ku meiän hoitoaine katos, ku me kolme. Myöhemmin selvis, et tää norjalainen oli ottanu sen meiän hoitoaineen. Helpommalla oltas tietty päästy, jos hän ois heti vaa tunnustanu ja pahotellu.
Kotimatka alko tänää. Lähettii Akureyristä 20:45. Lento oli aika hurja, koska oli aikalailla ilmakuoppia, mut siitä selvittii. Reykjavikin lentokentältä otettii taksi Reykjavikin Bus Stationille (BSI). Taksikuski, oli todella epäammatimainen. Hirveen töykee, heitteli meiän tavaroita, väitti, että kortilla ei pysty maksamaan. Sanottii hänelle, et me käyää nostaa rahaa, ni ei vastannu siihen mitää ku lähettii, jatko vaa matkaa. Ku saavuttii BSI:lle, hän väitti edellee, ettei pysty kortil maksaa, sanoittii, et mennää nostaa rahaa, ni sit yhtäkkii kortil pystyki maksaa. Onneks BSI:llä oli todella ihana mies, joka oli hyvin kohtelias ja kerto kaikki todella tarkkaa meille. Saatii liput bussii, joka vei meiät Keflavikin kansainväliselle lentokentälle. Sieltä otettii taksi, joka toi meiät tänne hotelille. Tää taksikuski oli mukava ja kohtelias. Tääl hotellis on tosi siistii ja tosi kohteliait ihmsii. Ollaa huojentuneit, et ollaa päästy jo tänne asti ja et osattii ottaa hyvä hotelli.
Nyt ollaa jo ISO askel lähempänä kotia ja tää reissu alkaa olee aikalailla taputeltu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti